Ruottinen meets World

Hyvin täällä menee! Niin hyvin ettei ole ehtinyt ensimmäistäkään viestiä kirjoittamaan tänne blogiin. Kiire on suhteellista, mutta kovasti tekemistä riittää jokaiselle päivälle. Sosialisoituminen on onnistunut mainiosti. Pitänee kirjoitella ja laitella kuvia tuosta ensimmäisestä kuukaudesta jahka ehtii/viitsii. Kerronpa kuitenkin viimeisimmät kuulumiset.

Viime viikonlopuksi vuokrasimme auton ja suuntasimme perjantaina hyvissä ajoin kohti Druskininkain kylpyläkaupunkia. Matkassa oli meidän lisäksi pari muuta vaihtaria, suomalainen Minna ja puolalainen Artur. Sinne on avattu reilu kuukausi sitten todella suuri vesipuisto, jossa oli mukava polskia tunti jos toinenkin. Erilaisia saunoja löytyy 18(!), altaita moneen lähtöön ja vesiliukumäkiä yhteensä yli 600 metriä. Illaksi ajelimme Marijampolen lähellä olevaan pikkukylään nimeltä Keturvalkiai. Skypen avulla puolan kielen opetellut isäntämme tarjosi meille idyllisen kotinsa käyttöömme. Hyvin viihdyimme.

Lauantaina oli edessä retken kohokohta ja itse tarkoitus (ainakin yhdelle matkalaiselle). Baltian koripalloliigan all-stars-ottelu pelattiin Kaunasissa. Mukana myös Suomen oma poika Hanno Möttölä. Tapahtuma oli hienosti järjestetty, musiikkiesityksineen, tanssiryhmineen ja kilpailuineen. Ja kun näin lähelle Suomen parasta koripalloilijaa pääsi, olihan se pakko käydä nimmari pyytämässä. Asiallisen tuntuinen kaveri tuo Hanno. Kuulumiset vaihdettiin, hyvin väitti viihtyvänsä Liettuassa. Kehotin kyllä harkitsemaan seuran vaihtoa Vilnaan ensi kaudeksi.

Sunnuntai meni lepäillessä ja latautuessa alkavaan viikkoon. Maanantaihan oli Suomessa Runebergin päivä. Näin ollen sitä juhlittiin täälläkin Suomen suurlähettilään kutsuilla. Ilmoitettuamme yhteystietomme suurlähetystöön saimme mekin kutsun juhliin. Paikka oli upea suurlähettilään residenssi. Mutta mitä tapahtuikaan kesken juhlien? Marialta pääsi laulu. Arvaahan sen, kun on laulamatta monta viikkoa. Suurlähettiläs itse ei ollut innokas pitämään pitkiä puheita joten hän kehotti muita avaamaan sanaisen arkkunsa tai vaikka laulamaan. Niinpä Maria lauloi Runebergin Lähteellä. Vieraat, suurlähettiläs mukaan lukien, olivat vallan otettuja ja aivan hämillään. Ja lupa laulaa jatkossakin heltisi!

Viikko muuten on mennyt Marialla töitä tehdessä ja minulla ensimmäistä opiskeluviikkoa aloitellessa. Katselen näin aluksi, että mitkä luennot vaikuttavat mielenkiintoisilta ja karsin siitä sitten sopivan paketin. Luvassa on ainakin johtamista, älykkäitä järjestelmiä ja matematiikkaa. Toivottavasti myös liettuan kielen opiskelua on mahdollista jatkaa. Viikonlopuksi metsäretkelle. Siitä lisää myöhemmin.